Tuokiokuva

Pakkanen nipistää poskiani,
aurinko paistaa.
Seistään parvekkeella kahden,
aivan hiljaa.
Tupakka huulillasi palaa loppuun,
leijjailevaan savuun maisema hukkuu.
Sinä niin kaunis kiharoinesi.
Pehmeät piirteet ja matala äänesi.




Semmone oli runosuoni tälläkertaa (:
Nyt vaa armotonta ressiä päälle wanahoista joihin on ennää viikko!
Ja aivan tajuton rastahimo! Mutta ei ennää pitkään tartte ootella (;