Kaikkea.

PÄÄ RÄJÄHTÄÄ!
Kaipaisin niin saikkua tästä mun elämäntyngästä just nytten.
Kesäloma on niin lähellä, mutta niin monen asian takana..

Partiohommat ei nappais taas yhtään kun kriisailen niitten kanssa vaan. Olen ensikesän piirileiri Havulla kahden nuorimmaisen ikäkauden vapaa-ajan ohjelmavastaavana. Dedlainit menin niin että en huomannukkaan ja nyt kuumeisesti yritän olemattomilla arviointitaidoillani tässä pähkäillä että miten paljon tarvitaan mitäkin ja millon ne tehhään ja mitä ne vaatii ja yäh. Niin monta muksua tulossa.

Viimeyö oli kamala. Näin semmosta valvepainajaista. Tiesin että oon "herreillä" ja että oon omassa huoneessa ja olin silimät tyyliin auki tai ainaki näin sen mun huoneen just semmosena ko se siihen aikaan on ja näin. Sitte en pystyny liikkumaan. Mun korvienvälissä kuulu vaan kiljumista ja huutoa ja jokanen liikahus kävi aivan tajuttoman kipeää koko kehoon. Sitte alko tuntua että ihanko joku ois painanu tyynyä mun naamaa vasten. Tiesin että mun puhelin oli siinä tyynyn vieressä ja yhtäkkiä mulla oli hirveen pakottava tarve saaha se siitä. Mutta liikkuminen oli mahotonta... Sitte vaa laskin mielessä äännettömästi kolomeen ja riuhtasin itteni siitä tilasta pois.. Heräsin kunnolla.. Kaikki oli taas iha normaalisti. En oikee tiiä että mikähä unen ja valvetilan välimaasto se oli. Mutta en kaipaa uusintaa.

Keskiviikkon ois lähtö hesaan kulttuurimatkalle. Se on jees sillä pääsee hetkeksi hommia pakoon mutta eihän ne sillä häviä.. Tiedetään.. Noh eipäse auta ko ottaa mukkaan reissuun varmaa terveystiedon portfolion tekele nyt ainaki. Aamusin ei vaa huvita nousta kouluun. Ei mitään joka inspais sängystänousemiseen.

Kesää ootellessa. Ja niitä aamu seiskalta alkavia työpäiviä.....

Rairai.

Kymmenen päivää siihen että on viispäivää siihen että on nelijä päivää siihen että on kolomepäivää siihen että on kaks päivää siihen että on yks päivä siihen että huomenna alkaa loma.


Taistellaan.

Lupaan ja vannon laittaa jotain kuvia seuraavaan postaukseen!